Viimeaikaisia musiikkifestivaalikokemuksia DJ:nä

Sorry, this following entry is in Finnish only, but I have no time or energy now to translate this into English. Perhaps later...

---

Keikkapromoottori X, missä helvetissä rahani viipyvät? Sähköposteihin ei vastata eikä miehestä kuulu mitään. Alkaa jo vähitellen vituttaa tämä koko farssi.

Hieno juttu, jos teille muille musiikkifestivaali Y toimi, mutta minulla on vähän toisenlainen tarina kerrottavana -- ruikuttajaksi leimaantumisen uhallakin. Olin nyt toista vuotta soittamassa levyjä kyseisessä tapahtumassa, ja täytyy sanoa, että molempina vuosina hommasta jäi itselle täydellinen räpeltämisen maku. Viime vuodesta jäi päällimmäisenä mieleen, että hra X lupaili minulle alun perin "hotellimajoitusta", mikä sitten paljastuikin jatkoiksi herran itsensä luona, ja epätoivoista yritystä nukkua siellä pari tuntia samaan aikaan, kun kaikenlaista jengiä lappaa jatkuvasti sisään ja ulos erilaisille jatkoille ja takaisin. X lupasi myös korvata minulle matkakulut ja "vähän päälle", mutta loppujen lopuksi kostuin reissusta pelkät matkakulut. Alkaa vähän pelottaa jo, että tänä vuonna ei tule edes jälkimmäistäkään. Teille työssäkäyville 82,40 euroa, mitkä matkakustannuksiin meni, ei ole ehkä raha eikä mikään, mutta kun on itse työtön ja samassa kuussa pukkaa läjä muita laskuja maksuun, niin siinä alkaa jo pikku hiljaa olla epätoivoinen olo tällaisestakin summasta.

Tänä vuonna meille (Mike Not ja minä) oli ilmoitettu, että artistipassit saa keikkapaikassa B. Sinne sitten marssittiin rautatieasemalta levylaukkuja raahaten. Keikkapaikassa B meille ilmoitettiin, että meidän täytyykin mennä keikkapaikkaan C hakemaan näitä passeja, ja meille ulkopaikkakuntalaisille annettiin epämääräiset ohjeet, missä tämä keikkapaikka C sijaitsee. Aulassa meitä sitten palloteltiin portilta toiselle kunnes onneksemme törmättiin tuttuun skeneihmiseen, joka ohjasi meidät artistipasseja jakavan henkilön luoksen.

Tänä vuonna meidän piti alkaa soittaa levyjä keikkapaikan A loungessa yhdeksältä ja lopettaa kahdeltatoista, mutta saimme kuulla, että levarit ovat jossain toisessa paikassa ja että meidän pitää odottaa kunnes ne tuodaan paikalle. No, kuinka ollakaan, odotus venyi lopulta kahdeksi tunniksi. Sillä välin asiaa vetvottiin, vatvottiin, palloiltiin ja ihmeteltiin; välillä meille sanottiin, että voimme mennä AA-saliin soittamaan, mutta juuri kun olimme laittamassa settiä valmiiksi siellä, väliin pukkaa jo toisia tyyppejä aloittelemaan omaa esiintymistään siellä. Yhdentoista pintaan sitten huomasin, että nyt odotetut levarit ovat saapuneet alakertaan. Niitä sitten soundcheckailtiin aikansa ja yritettiin saada hieman jo epätoivoisen tuntuisesti ääntä kuulumaan. Olutlipukkeita (ruhtinaalliset neljä kummallekin meistä) saatiin niin ikään odotella parisen tuntia, kunnes herra isoherra suvaitsi saapua tuomaan niitä. Vaikutti siltä, että kaikkiin kysymyksiimme vastuuta palloteltiin ihmiseltä toiselle, ja vakiovastaus kaikkeen oli, että "kyllä Äksä hoitaa"... Niinpä.

Lopulta sitten ehdittiin soittaa joku runsas tunti aikatauluun merkitystä kolmen tunnin setistä ennen kuin kaupunki Z:n omat pojat jo vaativat päästä puikkoihin. No, mikäs siinä sitten; onneksi kuitenkin keikkapaikka A:n loungen yleisö näytti pitäneen musiikkivalinnoistamme (vanhaa ravea ja EBM:ää) ja jotkut jorasivat täysillä, joten aivan täydellinen paskan maku illasta ei onneksi jäänyt, ja ehdittiin moikata muusikkotuttaviakin paikan päällä.

Mitä itse juttelin tuttujen artistien ja DJ:den kanssa, kaikki sanoivat minulle saman asian: jokaisen setti oli ollut myöhässä aikataulusta ja viivästynyt. Tuttu muusikko sanoi minulle viivästyksistä, että: "C'mon, tämä on tyypillistä festaritouhua", mutta silti asia pisti kyllä ihmetyttämään. Hotellissa meidät oli majoitettu samaan huoneeseen eräiden toisten DJ:den kanssa, ja kuulimme että heillä oli ollut vielä huonompi onni settinsä keston kanssa kuin meillä: he eivät olleet päässeet soittamaan levyjä ollenkaan.

En tiedä, olen nyt yhdeksän vuotta tehnyt pHinnWebia (joku teistä on ehkä kuullut tästä) ja vaikken tahdo asialla elvistellä, olen luultavasti tehnyt helvetin paljon ilmaista työtä (lähinnä promolevypalkalla yms.) suomalaisen elektronisen musiikin ja underground-skenen edistämiseksi, josta on hyötynyt varsin moni tyyppi. Mutta jos tämä on osoitus siitä respektistä ja asennoitumisesta, jota kaikesta vaivannäöstä huolimatta tältä skeneltä saa osakseen, niin asiat ovat kyllä varsin heikoissa kantimissa, ja voi alkaa miettiä, että kannattaako vaiva enää jatkossa. Olen nyt orientoitunut jo siihen, että matkarahojani en saa koskaan takaisin, ja loppukuun aterioiminen menee kynsien syömisen merkeissä, mutta sitähän se underground-eläminen on, vai mitä?

(Lisäys 2, myöhemmin samana päivänä:)

Ja tiedoksi tännekin, ettei kenellekään jää epäselväksi: juttelin nyt festivaali Y:n luotettavamman edustajan N:n kanssa aiheesta, ja näyttäisi, että liksat sittenkin järjestyvät. Eli big thanks, N!

pHinn lupaa ikävänä ihmisenä pitää lisää melua, jos asiaan tulee vielä mutkia, mutta täytyy nyt luottaa siihen, että nettiaikana läpinäkyvyysperiaate koskee kaikkia; niin pHinniä, Äksiä kuin muitakin. "Ei oikeutta maassa saa ken ei sitä itse hanki."

(Lisäys 3:)

Kuten arvata saattaa, sain näistä viesteistä osakseni vihaista palautetta yhdellä keskustelufoorumilla, jossa minua mm. syytettiin siitä, etten tajua, että tällaisten festareiden ollessa kyseessä rahojen saaminen vie aikansa, kun kaikille esiintyjille pitää maksaa. Vaan jos tämä yhteyshenkilö osoittautuu toistuvasti epäluotettavaksi ketkuksi, jolla on esimerkiksi tapana salaperäisesti kadota, kun maksamisen aika tulee, niin kyllä siinä tulee pelko istumalihaksiin ja paniikkireaktio rahojen saamisesta varsin helposti. Miksihän on aina niin, että jos ihminen alkaa julkisesti vaatia oikeuksiaan, hänet leimataan "valittajaksi" ja "itkijäksi"? (Muistan taannoisen tuottaja Markus Selinin ja Aku Louhimäen kiistan Paha maa -elokuvan lopullisesta versiosta, kun Selin oli tuohtunut siitä, että Louhimies oli mennyt "itkemään" asiasta tiedotusvälineille.) Lisäksi samaisella foorumilla minua myös syytettiin ko. henkilön julkisesta ristiinnaulitsemisesta, ja että minun palkkioni saamisen pitäisi olla vain minun ja tapahtuman välinen asia. Mielipiteeni on, että ihmisen, joka on vastuussa tämän suuruusluokan operaatioista monille artisteille, DJ:lle ja muille järjestäjille, toiminta täytyy voida olla tietyssä mielessä läpinäkyvää. Jos yhtä esiintyjää huijataan, on todennäköistä että sama toistuu myös muiden kohdalla eikä se ei ole enää kahden yksityishenkilön välinen asia.

Olen saanut nyt privaattimailin kautta pari muutakin keikkapromoottori X:ää koskevaa kommenttia tämän aikaisemmista ohareista ja muista törttöilyistä, jotka ainoastaan vahvistavat käsitykseni siitä, että tein oikein nostaessani julkisen metelin asiasta. Siltä varalta, että joku päättäisi nostaa metakan siitä, että mainitsen ihmisten ja paikkojen nimiä tekstissäni, joka tulee julkisen nettihaun kautta löydettäväksi, olen vaihtanut ne nyt aakkosten kirjaimiin. Asioita seuraavat kyllä tietävät, mistä ja kenestä on kyse.